Juuri näin päätin tehdä tälläkin viikolla. Tällä hetkellä netissä ja somessa käy kova vääntö uutisesta, jonka mukaan mies on ensimmäistä kertaa Suomessa raskaana. Joop, kaikki tajusivat, että kyseessä oli sontalehdistön sensaatiohakuinen otsikointi, jonka voi ohittaa olankohautuksella. Kaikki tajusivat, että kyseinen mies on biologinen nainen, joka on vaihtanut juridisen sukupuolensa mieheksi eli kyseessä on samanlainen transu kuin itsekin olen. Ei ole eka tämmöinen ”uutinen” maailmassa. Muistan nähneeni tämmöisen jo joskus vuosia sitten. Tosin silloinen tapaus oli jostain ulkomailta.
Homman ydin olikin siinä, että mitä tapahtui sen jälkeen, kun porukka reagoi kyseiseen uutiseen. Facebookissa alkoi levitä Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajan Samuli Voutilan ottama kuvakaappaus ilmoituksesta, jonka hän oli saanut Facebookilta. Voutila oli kirjoittanut Facebook-sivuilleen, että miehet ovat miehiä ja naiset naisia ja miehet eivät voi synnyttää. Facebook poisti Voutilan kirjoituksen yhteisönormien vastaisena ja napsautti Voutilalle tästä hyvästä vielä väliaikaista banaania.
No tästähän repesi aikamoinen sensuuri- ja sananvapaushaloo. Kukaan ei myöskään yllättynyt, että kuoroon liittyivät ne iänikuiset ”sukupuolen määrittely ei ole noin yksioikoista, koska intersukupuoliset sitä ja tätä” -mussuttajat, ”mitä se on sulta pois” -selittelijät, ”transut on mielenvikaisia” -rääväsuut, Aito avioliitto ry:n päivystäjät sekä pöyristyjät, jotka näkevät taas trans- ja homofobiaa kaikkialla. Ei mitään uutta auringon alla siis. Se sama wanha sakki taas äänessä, joka on äänessä kaikilla muillakin kerroilla. Joten minä nauroin, otin mukavamman asennon tuolissani, otin popparit esiin ja nautin showsta.
Mutta sitten päädyin lukemaan someryhmää, jossa olisin kaikkein viimeisiksi odottanut näkeväni pöyristystä ja kävin mietteliääksi. Sille on rajansa, että miten hauskaa jengin pihallaolo on. Edellisenkin haloon yhteydessä olin suorastaan järkyttynyt huomatessani, miten tavallisesti niin fiksut ihmiset alkoivat epäillä todellisuutta. Päätinpä sitten kirjoittaa muutaman lauseen siitä, että mitä ajatuksia minulla on tästä aiheesta ja vääntää taas hieman rautalankaa.
Mitä tulee eräiden tahojen nostamaan sensuuriälämölöön, niin se on täysin oikeutettu älämölön aihe. Niin sitä vaan nykymaailmassa biologisten tosiasioiden sanominen rikkoo sosiaalisessa mediassa yhteisönormeja, ihmisten täysin asiallisia kirjoituksia poistellaan ja banaania jaellaan. Samuli Voutila ei ollut ainoa, joka sai sanktioita päivänselvien faktojen puhumisesta. Facebookissa tuli muillekin bännejä samasta aiheesta ja Uusi Suomi poisti Aito avioliitto ry:n puheenjohtajan Susanna Koivulan kirjoituksen aiheesta. En tiedä, mitä Facebookin kommentoijat olivat tarkalleen sanoneet, mutta Voutilan ja Koivulan kirjoituksissa ei ollut yhtään mitään huomauttamisen saati bännäämisen arvoista. Toistan: ei yhtään mitään. En lainkaan ihmettele, että miksi ihmiset laajenevassa määrin kokevat tulevansa uhatuiksi ja sananvapautensa rajoittuneen. Sukupuolen monimuotoisuus -ideologia alkaa olla virallisesti default-maailmankuva, jonka horjuttaminen on kiellettyä. Todellisuudenkin on taivuttava ja heitettävä voltti. Homma on todellakin lähtenyt aivan lapasesta, erityisesti siitä syystä, että käytännöt eivät ole samat kaikille.
Nykyisen sukupuolikeskustelun yksi pääongelmista on se, että sukupuolen käsite on aivan täysin sotkettu ja kukaan ei enää tajua, että mistä puhutaan. Kun puhumme yhteiskunnassa sukupuolesta, niin täytyy aivan ensiksi ymmärtää, että sukupuolella on luonnossa, ihmiselämässä ja ihmisyhteiskunnassa monia ulottuvuuksia: biologinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen. Sen, että mistä sukupuolen ulottuvuudesta on kyse, pystyy päättelemään yleensä kontekstistä ja sitä ei siten tarvitse erikseen alleviivata. Mutta nykyään porukan kyky ymmärtää ja tunnistaa näitä eri ulottuvuuksia on erittäin pahasti rajoittunut ja usein näkee keskusteluita (tai kiivaita väittelyitä), joissa osapuolet puhuvat täysin eri asioista ymmärtämättä sitä itse. Lopputuloksena keskustelu ei etene yhtään mihinkään ja jää junnaamaan eipäs-juupas -tasolle.
Sukupuoli on ensisijaisesti henkilön lisääntymisbiologinen ominaisuus. Se, että voiko henkilö tulla raskaaksi ja synnyttää jälkeläisen vai ei, ei ole kulttuurinen, sosiaalinen tai yhteiskunnallinen kysymys, eikä se ole identiteetti-, itsemäärittely- tai kokemuskysymys. Se on biologinen kysymys. Sinä et voi mitenkään määritellä tai kokea itseäsi raskaanaolevaksi tai vastaavasti raskaanaolemattomaksi. Sinun raskaanaolosi, raskaanaolemattomuutesi tai potentiaalinen raskaaksitulemisesi/raskaaksitulemattomuutesi riippuu fyysisistä ominaisuuksistasi, jotka ovat muuttumattomia ja katoamattomia.
Ihmislajilla vain nainen voi tulla raskaaksi ja synnyttää. Se on maailman yksinkertaisin ja kiistämättömin fakta. Mies ei voi tulla raskaaksi, eikä mies voi synnyttää. Jokainen raskaanaoleva ja synnyttävä yksilö on biologinen nainen, vaikka kokisi itsensä mieheksi ja olisi muuttanut juridisen sukupuolensa mieheksi. Juridinen sukupuoli ja biologinen sukupuoli ovat kaksi täysin eri asiaa, jotka ovat toisistaan riippumattomia. Toinen ei vaikuta toiseen. Tämän pitäisi olla kaikille selvää. Koko tämä keskustelu synnyttävistä miehistä on aivan täysin älytön. Tunnen itseni täydeksi pelleksi, kun minun täytyy edes alleviivata jotakin näin itsestäänselvää.
Noh, tämä keissi ”raskaanaolevasta miehestä”, eli siis miehen henkilötunnuksella varustetusta biologisesta naisesta, aiheutti byrokraattista päänvaivaa, sillä koskaan aikaisemmin miehen henkilötunnuksella varustettu yksilö ei ole ollut raskaana. Onko hän nyt siis juridisesti isä vai äiti ja mitähäh ja kuuluuko hänelle äitiysrahat jne jne jne. Mainitsin kontekstin tärkeydestä yllä ja tässä on esimerkki asiasta. Suomessa ei ole ensimmäistä kertaa mies raskaana. Suomessa on ensimmäistä kertaa juridinen mies raskaana. Kyseinen henkilö on biologisesti lapsen äiti. Hän ei ole biologisesti lapsen isä. Mutta mitä hän on juridisesti? Siinähän pähkäilette. Tämä on taas näitä poikkeustapausten poikkeustapauksia. Ei kutita minun hanuriani, eikä liity transihmisten oikeuksiin (niin Kova Sana nykyään...) mitenkään. Tosin tajutkaa nyt jo, että juridinen ja biologinen ovat kaksi eri asiaa ja niistä ei voi puhua samassa asiayhteydessä. Tämä tapaus, kuten kaikki muutkin poikkeustapausten poikkeustapaukset, voidaan käsitellä yksittäin tapauskohtaisesti. Lain mukaan äitiysrahaa voi saada vain nainen, mutta raskaana oleva juridinen mies on nainen. Hänhän voisi vain marssia johonkin virastoon, selittää asiansa ja viranomaiset voisivat todeta, että ahaa okei, laitetaan sulle äitiysraha tulemaan (?). Tämä ei ole esimerkki transihmisten epäoikeudenmukaisesta yhteiskunnallisesta asemasta ja on turhaa yrittää vääntää tätä sellaiseksi, niinkuin yritti esimerkiksi Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo A-studiossa.
No voiko juridinen mies synnyttää? Voiko mieheksi itsensä kokeva synnyttää? Voiko transmies synnyttää? Kyllä, kyllä ja kyllä. Henkilö on kuitenkin biologinen nainen ja hänen kokemuksensa sukupuolestaan eivät tätä asiaa muuta. Minulla on miehen nimi, miehen henkilötunnus, näytän ja kuulostan mieheltä, mutta olen biologinen nainen. Minä en voi tulla raskaaksi, koska minulta on leikattu kyseiseen toimitukseen vaadittavat elimet irti. Mutta minulla oli ne kyllä aikaisemmin ja jos olisin niitä käyttänyt, niin olisin pentuni äiti, en isä. Voinko olla isä? En, sillä minulta puuttuu jälkeläisen siittämiseen vaadittavat elimet.
Keskustelu lähti sivuraiteille, sillä porukalta meni juridinen ja biologinen sekaisin. Esimerkkinä tuo A-studion keskustelu. Keskustelun alussa on ärsyttävä pätkä, jossa sukupuolensa naiseksi vaihtanut biologinen mies ja kolmen lapsen isä selittelee siitä, miten yhteiskunnassa transsukupuolisia pidetään ”kelvottomina vanhemmuuteen”, koska ihmisten mielestä henkilö, joka haluaa vaihtaa sukupuolensa, ansaitsee sen, että hän ei voi saada lapsia ja tämä on ”julmaa”. Turhaa säälipisteiden ja sympatioiden kalastelua. Setan pääsihteeri Tarjamo onnistui vetämään keskusteluun mukaan itsemääräämisoikeuden ja pakkosterilisaation ja ”vanhemmuuden kieltämisen” transihmisiltä. Joista yksikään ei liity itse asiaan (raskaana olevaan juridiseen mieheen) yhtään mitenkään. Sitten hän kuitenkin ykskantaan toteaa, että hormonihoito on mahdollista keskeyttää myöhemmin, minkä jälkeen raskaus on mahdollinen (fakta). Eli ketään ei pakkosterilisoitu eikä keneltäkään kielletty vanhemmuutta, kuten ei ole ennenkään tapahtunut. Mikäli käyt sukupuolenvaihdoshoidot loppuun asti, niin sinusta tulee lisääntymiskyvytön niiden seurauksena, piste. Keskustelussa mukana oleva Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri näyttää lähinnä siltä, että haluaisi naamapalmuttaa pöydästä läpi ja toteaakin asiallisesti, että poikkeustapausten kohdalla viranomaisen tehtävä on soveltaa lakia ja hän toteaa, että itse viranomaisena olisi myöntänyt tälle synnyttävälle miehelle äitiysrahan. Kun Tarjamolta kysytään, että voiko mies synnyttää, niin hän sanoo, että kyllä mies voi synnyttää ja lähtee selittelemään yhteiskunnan sortorakenteista ja vanhemmuuden sukupuolittuneisuudesta (sori, mutta wattafak). Noh, se mitä Tarjamo tässä tarkoittaa ”miehellä” tarkoittaa miesidentiteettiä. Jos lähdemme siitä, että ”mies” on identiteetti, niin kyllä silloin mies voi synnyttää. Näiden setalaisten tyyppien mielestä kun miesidentiteetti on yhtä kuin mies ja ajaudut vain turhaan eipäs-juupas -väittelyyn heidän kanssaan, jos et tajua alleviivata, että tarkoitat ”miehellä” tai ”naisella” biologista miestä tai naista ja että et ole kieltämässä kenenkään identiteettiä.
Voiko uutisen raskaana oleva mies olla perheensä arjessa sosiaalisesti lapsen isä? Miksi mun hanuria kutittaa, että miten ihmiset perhe-elämänsä järkkäävät? No ei kutita. None of my business. Se ei tosin liity tähän raskaanaolemis- ja raskaanaolemattomuusasiaan ollenkaan. Se on kokonaan uusi keskustelunaihe, jota en nyt jaksa aloittaa. Winkwink, konteksti. Nyt oli puhe biologiasta, ei kulttuurista tai yhteiskunnasta. Keskustelu biologisen äidin olemisesta isänä hyppää biologiasta arvokeskustelun puolelle. Jatkakaa te tästä.
P.S: Foorumin puolella eräs kommentoija otti puheeksi tämän nykyään niin kuumana käyvän pakkosterilisaatiokeskustelun ja huomautti, että tässä on hyvä esimerkki siitä, että pakkosterilisaatiota ei ole olemassa. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut tässä blogissa: mikään laki ei pakota ketään menemään steriloivaan leikkaukseen. Juridisen sukupuolen muuttamiseen riittää pelkkä hormonihoito, mutta jos tuon hormonihoidon myöhemmin keskeyttää, niin raskaus on mahdollinen. Kuten uutisen tapauksessa oli käynyt. Transaktivistit valehtelevat päin kaikkien naamaa ja tietävät sen itsekin. Foorumin puolella eräs kommentoija on ansiokkaasti kaivellut asiaa.
Tällaisena ydinperheessä kasvaneena perusheteromiehenä minun on vaikea ymmärtää miksi identiteettiasiat ovat joillekin niin iso juttu.
VastaaPoistaMonilla sateenkaari-ihmisillä tuntuu olevan sellainen käsitys että jos joku ei tunnustä heidän identieettiään niin heitä ei ole olemassa. He myös kuvittelevat että muut ihmiset jatkuvasti ajattelevat heitä ja heidän identiteettiään.
Yhdeksänkymmentäyhdeksää prosenttia tavallisista ihmisistä ei kiinnosta toisten pukeutuminen tai identiteetti. Heillä on omat murheensa.
Väkisinkin tulee mietittyä, että onko monilla sateenkaari-ihmisillä jotenkin aivan kestämättömän huono itsetunto. Omaa pyllyänihän ei kutita yhtään, jos joku kritisoi minun miesidentiteettiäni tai käyttää sanoja/termejä väärin yms. Osaan kyllä arvioida henkilön muusta käytöksestä, että onko hän pahantahtoinen vai ainoastaan tietämätön/utelias yms.
VastaaPoistaTämä raskaana oleva "mies" saa 100% varmasti äitiysrahansa, kun viranomaiset tulkitsevat lakeja järjellä. Hullua olisi työllistää eduskuntaa niin että kaikki lait ottaisivat huomioon äärimmäiset poikkeustapaukset, ei se ole edes mahdollista. Toinen esimerkki poikkeustapauksesta on siamilaiset kaksoset joilla on yhteinen alapää, esim. Henselin siskokset USA:ssa. He voisivat varmaan mennä avioon saman miehen kanssa missä tahansa osavaltiossa, ilman että lakeja tarvitse muuttaa heidän takiaan. Heillä on jo ajokortti tai siis kummallakin oma.
VastaaPoistaOlisi jännää nähdä, kuinka näinä aikoina otettaisiin vastaan Bill Cosby Show'n eräs jakso, jossa B. C. näki unta tulleensa raskaaksi ja synnytti unessa lopulta - voileivän. ;)
VastaaPoistaVarmaan tuostakin saataisiin jotenkin transfobiaa aikaiseksi.
VastaaPoista"Juridinen sukupuoli" ja muut lainsäädännölliset seikat ovat pelkkää retorista sanahelinää. Jos juridinen "mies" on raskaana ja synnyttää, eli juridinen sukupuoli ja henkilön tosiasiallinen sukupuoli ovat selkeästi toisistaan erilliset, voidaan sanoa, ettei kyseisen henkilön sukupuolittunut passi- ja väestötietomerkintä enää millään tavalla vastaa todellisuutta. Lainsäädännön porsaanreiän kautta on syntynyt tilanne, jossa nainen elelee väärennetyillä henkilöpapereilla.
VastaaPoistaJuridisen sukupuolen vaihtaminen on eräänlainen yhteiskunnallinen sopimus.
VastaaPoistaSe on poikkeuslupa sellaiselle ihmiselle, joka on muokannut fyysistä kehoaan niin paljon, ettei häntä enää tunnista biologisen sukupuolensa yksilöksi.
Kandee tsekata päätekstissä linkitetty aiempi kirjoitukseni.
VastaaPoistaMonty Python -leffa, Life of Brian, vuodelta 1979: https://youtu.be/NrDVsprWRCQ
VastaaPoista:D
VastaaPoistaNiinpä niin, mihin sitä komediaa enää tarttee, kun voi vaan avata feisbuukin tai jonkun vastaavan ja katsoa sieltä vakavalla naamalla käytyjä keskusteluja samaan tapaan kuin vuonna 1979 katsottiin Monty Pythonia.
Tosin tarkemmin kuin miettii, niin se ei oikeastaan ole lainkaan hauskaa.
Nauraisin tällaiselle hömppäpömppälle jollei minua hirvittiäisi tieto siitä että siihen suhtaudutaan vakavasti virallisissa instituutioissa.
VastaaPoistaMusta tuntuu, että en todella ymmärrä miltä se transsukupuolisuus tuntuu ja mistä siinä on kyse. Itse olen ajatellut että raskaana olo ja synnyttäminen ovat todella naiseuteen kuuluvia asioita. Jotenkin hämmentää, että transmies haluaa moiseen ryhtyä. Luulisi, että ajatus olisi sietämätön, kun se on näin ihan norminaisellekin - joku hiton alienloinen mahassa, yäh... Jännä ilmiö. Melkein herää ajatus, että transsukupuolisuushan on vähän kuin joulupukki. Olemassa vain ihmisten mielissä.
VastaaPoista
VastaaPoistaSepä se. Itse transmiehenä en ymmärrä, että miten kukaan transmies haluaisi synnyttää, ja tiedän monien muiden transmiesten olevan kanssani samaa mieltä.
Homman nimi taitaakin olla nykyään se, että tonne transhoitoihin päätyy iso kasa myös niitä "muunsukupuolisia" tai ns "transmaskuliinisia" tyyppejä, jotka eivät ole transmiehiä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan näitä, joita kutsun sukupuolisekoilijoiksi. He kuitenkin kutsuvat itseään transsukupuolisiksi tai "transihmisiksi". Ennen tätä muunsukupuolisuushaloota hoitoihin on päätyneet vain ne kaikkein dysforisimmat tapaukset, jotka ihan oikeasti haluavat olla miehiä.
Hmm. Vaikeata, vaikeata. Tuo transhoitojen seula ei kuulosta siinä tapauksessa kovin tiukalta. Jos toi tyyppi nyt oikeasti halusi sen lapsen (toivotaan parasta), niin eiköhän sitä olisi harmittanut aivan julmetusti, jos hormonit olisivat vieneet lisääntymiskyvyn lopullisesti? Tai jos hän olisi ehtinytkin käydä hankkiutumassa eroon kohdusta? Vai voiko joku kelata että hmm, olenpas tässä nyt vähän aikaa hormoneilla ulkoisen olemuksen muuttamiseksi, katsotaan tilannetta myöhemmin? Eikö tuo ole, köh, hieman pinnallista? Hurjaa. Tollaisen tyypin kans olis mielenkiintoista jutskaa. Tää koko keilailu alkoi kun päähän pälkähti ajatus, että on tietyllä tapaa itsekeskeistä kyseiseltä naiselta leikkauttaa rintansa (oletan siis) oman ulkonäkönsä takia, ja lapsi ei saa sitten enää optimaalisinta ruokaa. Meno tuntuu aika kahelilta.
VastaaPoistaVai voiko joku kelata että hmm, olenpas tässä nyt vähän aikaa hormoneilla ulkoisen olemuksen muuttamiseksi, katsotaan tilannetta myöhemmin?
VastaaPoistaValitettavasti kyllä. Olen kuullut useasta tapauksesta.
Mutta mitä tulee juuri tähän kyseisen uutisen tapaukseen, niin on paha sanoa. Siinä on voinut käydä vaikka mitä. Esim. että kun tyypille on tullut ikää, niin asenne omaa lasta kohtaan onkin muuttunut ja on halunnut keskeyttää hoidot vain lapsentekoa varten. Oma biologinen lapsi on kuitenkin eri asia kuin adoptio ja ehkä tyyppi on kelaillut ja punninnut eri asioita ja tullut siihen lopputulokseen, että haluaa kestää (väliaikaista) dysforiaa lapsen saamisen vuoksi ennen kuin on liian myöhäistä. Hän kun voi saada lapsen ainoastaan naisena, ei miehenä, ja ehkä hän ymmärsi yhtäkkiä elämänsä rajallisuuden. Ja onhan tuo oma lapsi iso juttu.
Itsellänihän asenne lapsia kohtaan ylipäätään muuttui radikaalisti sukupuolenvaihdoksen jälkeen ja asenne vielä muuttui lisää vanhennuttuani muutaman vuoden. Ehkä tuolle tyypille kävi samoin. Tämä ei ole mielestäni osoitus siitä, että juuri kyseinen tapaus ei ole "oikeasti" trans.
Sivuhuomio: Tässä päätekstissäni kommentoinkin nimenomaan sitä, että mitä muut ihmiset alkoivat selitellä synnyttävistä miehistä ja pakkosterilisaatioista.
Tuosta seulan tiukkuudesta en osaa sanoa. En myöskään tiedä, että onko seulan tiukkuus muuttunut vuosien varrella. Hoitavan psykiatrin tehtävä on tehdä potilaasta arvio ja joskus se arvio voi mennä metsäänkin. Sellaista on elämä.
Vähän pohdintaa:
VastaaPoistaVoisin kuvitella, että tuohon transmiehen synnyttämishalukkuuteen vaikuttaisi ratkaisevasti hänen seksuaalinen suuntautumisensa. Iso kasa transmiehistä tykkää ainoastaan naisista tai on vahvasti naisiin päin suuntautuneita. Täten lapsia ei ole suhteesta syntymässäkään, koska transmies ja hänen tyttöystävänsä ovat molemmat biologisia naisia. Heidän täytyy turvautua hedelmöityshoitoihin tai vastaaviin ja eiköhän silloin paksuksi pamahda se transmiehen tyttöystävä. Itsehän kuulun tähän kategoriaan.
Mutta miehiin päin suuntautuneen transmiehen tilanne on aivan eri. Hän kyllä voi saada biologisen lapsen poikaystävänsä kanssa, mutta silloin transmies on se, jonka on pamahdettava paksuksi.
"Juridisen sukupuolen vaihtaminen on eräänlainen yhteiskunnallinen sopimus.
VastaaPoistaSe on poikkeuslupa sellaiselle ihmiselle, joka on muokannut fyysistä kehoaan niin paljon, ettei häntä enää tunnista biologisen sukupuolensa yksilöksi."
Koska raskaaksi tuleminen edellyttää hormonihoidon keskeyttämistä ja sitä, ettei henkilölle ole tehty genitaalikirurgiaa, raskaaksi tulemisen transmiehen tapauksessa pitäisi tulkita merkiksi siitä, että ko. henkilö on keskeyttänyt hoidot ainakin toistaiseksi ja päättänyt, ettei hän haluakaan enää olla mies vaan nainen. Siksi olisi parempi, jos henkilön juridinen sukupuolimerkintä muutettaisiin takaisin naiseksi, vaikka ylimääräistä byrokraattista rumbaa siitä joka tapauksessa aiheutuu. Raskaana olemisessa ja siittämisessä on kyse miehuuden ja naiseuden fysiologisesti määräävimmästä ominaisuudesta; siksi niitä ei voida irrottaa toisistaan edes juridiikan tasolla. Raskaana oleminen ja synnyttäminen ovat sen verran raskaita kokemuksia norminaisellekin, että transmiehen kyky sellaiseen toimintaan kielii vain siitä, että kyseessä täytyy olla täysin kehodysforiattoman, korkeintaan non-binäärisen yksilön, joka ei siis ole edes transmies sanan varsinaisessa merkityksessä. Kykyä olla raskaana ja synnyttää pitäisi käyttää erotusdiagnoosina pääteltäessä, että onko henkilö transsukupuolinen vai ei.
Jos kokee olevansa mies vaikka on raskaana, se on merkki siitä, ettei henkilö selkeästi ole sisäistänyt sitä millaista on olla mies ja hänen todellisuuskäsitystään voisi nimittää kauniisti sanottuna horjuvaksi. Yhteenvetona: taas uutisotsikoihin on onnistunut pääsemään joku non-binäärinen lumihiutale, joka on sekaisin kuin seinäkello ja pihalla kuin lumiukko ja jolla on vieläpä otsaa esittää itsensä jonkinlaisena vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän uhrina. Kaikki lapset vaan huostaan tämmöisiltä.
Eräs näistä raskaana olevista "miehistä", Evan Hempel nimeltään, on kitissyt julkisesti siitä, että hänen ollessaan viimeisillään raskaana vieraat ihmiset eivät tulleet pussailemaan ja taputtelemaan hänen vauvamahaansa, vaan huutelivat kadulla hänelle kaljamahasta. Hormonihoidon aiheuttaman parrankasvun takia ihmiset luulivat häntä mieheksi. Kirjoitit, että jos henkilö on muokannut ulkonäköään siten, että ihmiset luulevat häntä mieheksi hän myös jollain tasolla (ainakin sosiaalisesti) on mies; mutta jos tähän miesoletukseen sisältyy myös oletus siitä, ettei henkilö voi olla raskaana, onko henkilön raskaana oleminen silloin myös osin sosiaalisesti konstruoitunutta eli hän ei "sosiaalisella tasolla" ole raskaana, koska toiset luulevat hänen isoa masuaan kaljamahaksi?
Hyvin monet ihan tavalliset ihmiset sekä netissä että IRL:ssä ovat sanoneet, että heidän näkemänsä kuva Evan Hempelistä imettämässä lastaan isoilla roikkutisseillään (https://imagesvc.timeincapp.com/v3/mm/image?url=https%3A%2F%2Ftimedotcom.files.wordpress.com%2F2016%2F08%2Fevan-hempel-transgender-pregnancy-elinor-carucci-3.jpg&w=700&q=85) on yksi oksettavimmista joita he koskaan ovat nähneet ja se on lisännyt heidän inhoaan transihmisiä kohtaan yleisemminkin.
Njoop. Kuten totesin jo aiemmin, mun päähän ei mahdu, että miten kukaan transmies haluaisi olla raskaana. Asiaa pitäisi kysyä noilta tyypeiltä itseltään.
VastaaPoistaOlen nähnyt aiemmin tuon linkkaamasi kuvan ja olen nähnyt muitakin vastaavia. Transporukoissa valitettavasti pyörii näitä tyyppejä, jotka haluavat sotkea koko sukupuolen käsitteen. Heitä oli jo minun aikanani, mutta nykyään transkeskustelu pyörii kokonaan heidän ympärillään. Englanninkielisillä sivuilla heidän mottonsa oli aikanaan "fuck gender" ja siellä oli paljon valokuvia tyypeistä, jotka näyttivät lähinnä Conchita Wurstilta (tai tuolta linkkaamaltasi riipputissipartahemmolta).
Menee täysin yli minun ymmärrykseni, että mitä noiden tyyppien päässä liikkuu. En ihan oikeasti ymmärrä heitä tai heidän tarkoitusperiään ollenkaan. Perustin tämän blogin aikoinaan näyttääkseni maailmalle, että transsukupuolisuus ei tarkoita sitä, että henkilö olisi tuommoinen genderfuck, mutta nykyään minulla on enemmän ja enemmän sellainen fiilis, etten halua olla koko transaiheen kanssa missään tekemisissä. En halua ajatella sitä enkä puhua siitä. Haluan vain kadota tavallisten ihmisten sekaan ja odottaa hiljaa sitä aikaa, kun perusheteroiden enemmistöltä menee kuppi nurin ja he laittavat stopin tälle pelleilylle.
Onneksi löysin tämän blogin ja saan omaan ärsytykseeni vähän lepoa.
VastaaPoistaItseäni on alkanut ärsyttämään tämä sukupuolineutraalius hömppä, jossa kaikki lapset pitäisi nyt kasvattaa henkilöinä eikä tyttöinä ja poikina. Ja itse olen sitä mieltä, että lapsia kasvatetaan niin kauan tyttöinä ja poikina, kunnes he itse kokevat olevansa jotain muuta ja ymmärtävät sen. Tarkoitan siis, että sukupuoli määritetään biologiselta suunnalta niin kauan kunnes se saa lapsen osalta uuden ulottuvuuden.
Enkä ymmärrä sitä, että miksi joillekkin se, että lapselle määritetään tuo biologinen sukupuoli tarkoittaa heti, että nyt se lapsi puetaan sukupuolen mukaan ja lelut ja leikit määrittyvät sukupuolen mukaan. Se ei tarkoita sitä. Itselläni on kaksi tyttöä, kasvatan heidät tyttöinä, mutta he saavat kuitenkin olla ja tehdä mitä tykkäävät ja haluavat, vaikka ovat tyttöjä.
En ymmärrä miksi nää sukupuoliasiat ovat niin paljon pinnalla ja miksi koetaan, että vähemmistöä sorretaan esim sillä, että on miesten ja naisten vessoja tai miesten ja naisten vaatteita ja ties mistä monesta muusta hiton syystä. Täytyy itsetunnon olla todella huonolla tasolla.
Minusta jokainen saa olla mitä on ja tehdä mitä tykkää, kunhan ei tyrkytä sitä kaikille ja vaadi koko ajan muiden hyväksyntää. Koska jos pitää ottaa muut huomioon ja olla tasa-arvoisia, niin silloin pitää hyväksyä myös ne, jotka ovat eri mieltä.
Olen huono kirjoittamaan tästä aiheesta, koska olen asian kanssa jumissa ja niin ärsyyntynyt, koska maailmassa on vieläkin tärkeämpiä asioita :D. Toivon kuitenkin, että ymmärsit asiani.