Tätä päivää on odotettu. Olen viettänyt viimeiset seitsemän kuukautta pikkukylässä autiomaassa keskellä ei mitään paiskien duunia, jotta olisi varaa jatkaa maan kiertämistä. Tämä on ollut avartava ja erilainen kokemus, mutta myös hiton klaustrofobinen kokemus. Olen tuntenut tukehtuvani jo useamman kuukauden, mutta nyt on ihan jeppis fiilis, sillä minulla on enemmän tuohta kuin alunperin Suomesta lähtiessäni. Kelpaa kierrellä maata vielä muutaman kuukauden.
Nyt ihan ensiksi suuntaan viikoksi Thaikkulaan uima-altaalle keräilemään niitä pieniä sirpaleita, joiksi olen pikkuhiljaa hajoillut viime kuukausien aikana. Haluan myös liottaa kaiken pölyn irti nahastani (kämpässä oli uskomattoman huono suihku, joten en ole peseytynyt kunnolla pitkään aikaan, yhhyh). Sen jälkeen on aika herätellä tätä blogia henkiin. Olen suunnitellut isohkoa uudistusta blogille, joten pysykää kanavalla.
Joutessanne tsiigatkaa keskustelufoorumi. Siellä on kokoonsa nähden varsin aktiivinen keskusteluporukka ja uutta kiintoisaa juttua pukkaa koko ajan lisää.
