keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Video: Oudot seksuaaliset suuntautumiset ja seksuaalisen suuntautumisen häivyttäminen



Eilisen livestreamin tallenne nyt katsottavissa Youtubessa. Jutellaan siitä, miten sukupuolisekoilu vaikuttaa siihen, miten seksuaalinen suuntautuminen ymmärretään ja miten siitä puhutaan.

Tilanne on nykyään niin käsiinlevinnyt, että koskettaa KAIKKIA ihmisiä, myös perusheteroita. En yhtään ihmettelisi, jos tällä hetkellä koulua käyvät tai LGBT-piireissä pyörivät nuoret tulevat seuraavan 10-15 vuoden aikana joukolla esiin sen kanssa, että traumatisoituivat syvästi seksuaalisen painostuksen vuoksi. Kehitys voidaan pysäyttää pelkästään sillä, että aikuiset laittavat sille heti stopin!

STREAMISSÄ LÄPIKÄYTYJÄ LINKKEJÄ:

* Outoja seksuaalisia suuntautumisia
* Toinen seksuaalisia suuntautumisia listaava sivu

* Setan teksti, jossa häivyttävät seksuaalisen suuntautumisen
* Pirkanmaan Setan seksuaalisuussanasto
* Helsinki Pride -yhteisön sanasto
* Aseksuaalien nettisivu

* Sukupuolisekoilua elämänkatsomustiedon oppikirjassa
* Sukupuolisekoilua terveystiedon oppikirjassa

* LGBT-liike/Seta painostaa homoja ja lesboja heterosuhteisiin sekä häivyttää homouden olemassaolon
* Screencäppejä Väestöliiton sukupuolisekoilusta

* Bigoreksia (eräs kehonkuvahäiriö eli dysmorfia)
* Kattava lista ihmislajin fetisseistä

9 kommenttia:

  1. Aiheeseen liittymättä, huomasitko tämän: https://www.bbc.com/news/health-51676020

    Näitä tapauksia tullaan näkemään yhä enemmän ja enemmän, ja mikä hinta siitä onkaan jouduttu maksamaan...

    VastaaPoista
  2. Joo, olen seurannut tapausta löyhästi Twitterissä.

    VastaaPoista
  3. Olen nainen - ja INHOAN sitä, jos joku kutsuu naisoletetuksi. En ole androgyyni, vaan ihan ilmiselvä nainen, mutta jotkut tuntuvat ajattelevan, että nykyisin on korrekteinta käyttää oletettu-liitettä, jottei kukaan vain loukkaantuisi. Tai sitten puhuja haluaa antaa itsestään suvaitsevaisen ja aikaansa seuraavan henkilön kuvan. Koko nais/miesoletettu on ihan paska sana.

    VastaaPoista
  4. Moi, oon kirjoittanu hypoteesin, jossa selitän miksi omasta mielestä sukupuoli-identitteetti on oikeasti ihmisen keksimä käsite, joka on seurausta sukupuolittuneista rooleista, jota edes psykologia ei käsitä. Voisitko antaa mielipiteen? toiviss.blogi.net

    VastaaPoista
  5. "En yhtään ihmettelisi, jos tällä hetkellä koulua käyvät tai LGBT-piireissä pyörivät nuoret tulevat seuraavan 10-15 vuoden aikana joukolla esiin sen kanssa, että traumatisoituivat syvästi seksuaalisen painostuksen vuoksi. "
    Parikymppinen lgbt (nörtti) piireissä paljon aikaansa viettänyt täällä. Olen (todennäköisesti) ainakin jonkin verran traumatisoitunut näistä piireistä ja suorastaan helpottunut että omina yläaste-aikoinani tämä sukupuoli justtu ei ollut viel niin yleistä tai muuten olisin varmaankin enemmän sekaisin kuin olen nyt.

    VastaaPoista
  6. kiitoksia että kiinostaa. Tykkään videoistasi, vaikka en ole aina sinun kanssassi samaa mieltä kaikesta 1:1 joten olen otettu.

    Hieman taustaa: Olen biologinen nainen (joka ei tässä vaiheessa oikein tiedä mitä minä näen itseäni mutta no se siitä Minulla oli päällisin puolin hyvä lapsuus. Hyvä perhetausta (suurimmaksi osaksi, ei nyt mennä siihen), hyvät arvosanat koulussa, sain kehuja muilta jne. Kaiken kaikkiaan minä en ollut suurimmaksi osaksi mitenkään semmoinen kauhean traumaattisen taustan omaava ihminen. Oli vain yksi ongelma. Lapsuuteni olin hirveän yksinäinen. Oli minulla kavereita, ja tulin joksenkin toimeen muiden kanssa, mutta minullamei ollut mitään sisäryhmää tai piiriä johon kuuluin. Tämän lisäksi olin kiusattu, lähinnä hieman räjähtävän persoonan takia ja sen takia että siihen aikaan oli outoa että tytöt pitivät pokemoneista ja animeista ja puhuivat niistä niin kovaäänisesti (nimimerkki todennäköisesti on asperger tai jotain, mikä selittäisi paljonkin). Niin, että se semmoinen perus ernu olin.

    No, kuten monet nuoret hieman ulkopuolisiksi itsensä tuntevat ernut, löysin paljon lohtua paitsi fiktiosta, myös internetin ihmeelisistä maailmoista. Tällä tavalla minä paljonkin verkostuin, ja löysin samanhenkisiä kavereita. Ihmisiä, kotka eivät pitäneet minun kiinnostuksen kohteita outoja, ja joiden kanssa pystyi hypettämään animeita ja videopelejä oikein kunnolla ja pitämään syvällisiä keskustelua, jotain josta nautin. Niinpä tällaisten piirien kanssa vietin paljon aikaa. Aluksi vain passiivisena sivulla katsovana kuluttajana, mutta myöhemmin ihan ajtiivisena. Elin ja hengittin fandomeja ja online piirejä, sain ystävia ja oli kivaa.

    Sitten pikkuhiljaa aloin huomaamaan kuinka YLEISTÄ oli, että nämä ihmiset jotka tykkäsivät samoista asioista kuin minä, ja joilla oli samanlaisia persoonallisuuspiirteitä ja arvoja olivat yleensä LGBT+ -ihmisiä. Näiden ihmisten kanssa minulla oli enemmän yhteistä kuin näiden perusheterojamppojen. No, tämä sitten sai miettimään, että olinko minäkin LGBT+ ihminen sitten kyseessä, jos näiden kanssa kerran koin enemmän yhteenkuuluvuutta? (jatkuu)

    VastaaPoista
  7. (jatkoa) No, täytyy myöntää että jo näihin aikoihin tajunbut että olin bi-seksuaali (sillä "sukupuolella ei ole niin väliä" variatiolla). Itselläni oli ihastuksia niin nais- kuin miespuolisiin henkilöihin, joten tajusuin että jup, bi (itselläni oli kriisi että olinko bi vai pan mutta nämä kaksi ovat niin lähellä toisiaan, että sitä on vaikea joskus tietää onko ne enemmän ku synonyymeja). Mikä aiheutti enemmän ongelmia, oli sukupuoli.

    Kuten sanottuna, olen afab, mutta tästö huolimatta olen ollut semmoinen...androgyynisti kasvatettu. Tämä tarkoittaa Pokemonien ja Digimonien katsomisen lisäksi sitä että itselleni sukupuoli ei suurimmassa osassa ole ollut iso juttu (ja jos on ollut ,niin en muista). Että juu, on minulla pillu, mutta so what. Olen minä iloinen että olen naispuolinen, mutta se on vaa semmoinen elämän RNG juttu, ja minä ny vaa satun olemaan tämmöinen.

    No, en itse olo nähnyt itseäni transuna, koska en kokenut itseäni pojaksi ja se mitä ymmärsin ei ollut mitään joka tunsin samaistuvuutta (+ luulin et se oli jotain, joka tiedettiin varhain ja jota tohtori tutki ja sai päättää, perustuen kaikkiin niihin dokkareihin jota näin.
    Sen sijaan, mitä näissä online piireissä aikani vieteyttyä aloin miettimään, oli se että olinko muunsunupuolinen. Tämä johtui pitkälti siitä, että kun mietin näitä kokemuksiani sukupuolen kanssa ja kuinka "hälläväliä" olin sen kanssa että olin nainen, niin olin sillain "hetkinen olenko minä nyt muusu ku en oo mikää 'mietin sit et olen nainen 24/7' mut en ole trans mieskään." Tämän kanssa mietin parisen vuotta, kunnes tulin siihen tulokseen "wt juu voisha tätä kokeila", ja siit lähtien on ollut aikoja jolloin on ollut semmoinen "sukupuoli kriisi" niin kutsutusti

    Nonniin, täytyy tässä myöntää että itselläni on hieman myönteisempi kuin sinulla ja pidän sitä validina ja hyvänä terminä, jos se auttaa jotakuta ymmärtämään itseään (osittain johtuen siitä että osa muusu kavereistani on ihania ihmisiä ja muutamat läheisimmistäni ovat muusuja, pariin jopa olin ihastunut erittäin vahvasti ja palavasti). Tästä huolimatta, en voi olla hieman kriittinen tähän hommaan, tai ainakaan siihen miten se vaikutti minuun. Koska, jos en ikinä olisi tullut koko ilmiön kanssa kontaktiin, voi olla, että olisin nähnyt itseni naisena enkä olisi edes leikkiny sen asian kanssa että olisin vaikkapa trans. Ja, vaikka osa tässä muusuilussa on sitä, että yritin löytää merkitystä minun "sukupuoli apatialleni", niin tuntuu että osa tätä muusuilua voi olla sitä, että halusin kuulua joukkoon. Halusin niin vahvasti olla osa jotakin, osa jotakin. Halusin sielunveljeyttä niin vahvasti, nii ku lähimmät ystävät ja jopa potentiaaliset heilat ovat muusuja ja tuntee vahvaa samaistuvuutta heihin, nii on sillai että juu itekin on.

    (jatkuu 2/4)

    VastaaPoista
  8. (jatkoa)
    Muusuilun lisäksi, toinen tapa miten LGBT piirit ovat vaikuttaneet itseeni negatiivisesti, on se miten aggressivisia he ovat. Puhuvat sorto rakenteesta ja siitä miten nämä "cisheterot" ovat niin kamalia ja tallovat LGBT ihmisiä alleen. Ja itse vaan tässä mietin, että mitä hyvää tästä seuraa? Että, jos halutaan tasarvoinen maailma missä kaikilla ois hyvä olla, niin miksi puhutaan paskaa näistä parempiosaisista, vain siks että omia on tallottu? Tämä omasta mielestäni PAHENTAA epätasarvoa ja jakaa maailmaamme pidemmin, kuin että antaa vähemmistöille oikeuden (itse veikkaan, että tämä koko LGBT liikkeen ja muidenn feministien aggressiivisus on se syy miksi monet nuoret miehet ovat radikalisoituneet joko incelleiksi tai jopa alt-rightereiksi, mutta no, tämä on keskustelu toiselle päivälle). Kumminkin näissä piireissä tuntuu, että sinun täytyy vihata joka ikisetä valtavirta väestöä ja valtavirta normia, tai muuten et kuulu joukkoon. Tuntui, että näiden piirejen takia en halunnut saada lapsia, vaikka syvällä sisimmässäni halusin perheen jossa llisi paljon lapsia, iha sama miten ne hankittiin. Mutta tämä lgbt piirien poliittisuus ja agressio ahdisti minua ja kuristi minua. No, tämän kapitoli-sotkun jälkeen tunsin itseni nii väsyneeksi, etten halua ajatella politiikkaa pitkään aikaan.


    Mutta se varmaan pahin asia mitä LGBT piirit ovat aiheuttaneet, onose että olen katunut sitä että olen suurimmaksi osaksi "etuoikeutettu". Olen hyvänlaösuuden omaava, keskiluokkaisesta perheestä tuleva peruskehon omaava perus heteroksi läpikäyvä ihminen, joten minä en ole oikeutettu olemaan näiden ihmisten ytävä. Ajattelin, etten ollut tarpeeksi homo, tarpeeksi trans, tarpeeksi mielenvikainen tai neurodivergentti, että pystyisin olemaan ystävien ystävä. Että minulla pitäisi olla enemmän traumoja. Että minun pitäisi kärsiä enemmän, jotta kuuluisin joukkoon. Tuntui että tämä + minun hylkäämispelkoni söivät ja rikkoivat minut, joka johti hieman traumaattisiin itsetuho ja -itsesabotaasi jaksoihin. Tuntuu, dttä ilman tätä ilmapiiriä, olisi paljon parempi itsetunto ja eheä minäkuva.

    Mutta juu tässä tämä "kuinka lgbt yhteisö pilasi herkän ihmisen mielenmaisema pähkinänkuoreessa." Tämä säästi yksityiskohtia ja henk koht asioista, mutta suurimaksi osaksi, tilanne oli tämä. Toivottavasti tykkäsit lukea (loppu, sainpa kaiken sitten kirjoitettua kolmeen viestiin)

    VastaaPoista

TERVETULOA KOMMENTOIMAAN.
Tämä blogi EI ole ns. safe space eli täällä EI noudateta turvallisen tilan periaatteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki asiat ja ideat, myös arat ja tabuaiheet, ovat vapaata riistaa kritiikille. Vääriä mielipiteitä ja tyhmiä kysymyksiä ei ole.

Kahden säännön puitteissa:
1) Älä loukkaa KENENKÄÄN yksityisyyttä.
2) Pitäydy kohteliaassa asiakeskustelussa (ei kommentteja luokkaa "tapa ittes", "hevosen kyrpä" tai "neekerineekerineekeri").

Muista, että kaikki, mitä kirjoitat kommenttiosiossa, on julkista.

Tässä blogissa kritisoidaan ja analysoidaan asioita ja ilmiöitä, sekä keskustellaan niistä. Kuka tahansa on tervetullut esittämään mielipiteensä, näkemyksensä tai huomionsa, vaikka ne olisivat syvässä ristiriidassa kirjoittajan omien näkemysten kanssa, tai muiden kommentoijien kanssa. Kannustan kaikenlaisia ihmisiä tulemaan kertomaan omista havainnoistaan ja kokemuksistaan, sillä nämä aina täydentävät itse blogitekstin sisältöä tai sanomaa. Blogitekstissä havaituista virheistä huomauttaminen on erittäin toivottavaa. Pidä kuitenkin mielessäsi, että tämä on asiablogi, ja sinun oletetaan kykenevän argumentoimaan näkemyksesi sekä kommunikoimaan sivistyneesti.

Disclaimer:
Minä en ole tutkija, vaan yksityishenkilö, joka on nähnyt asioita, kokenut asioita ja lukenut asioita. Tämä ei ole asiantuntijablogi, vaan henkilökohtainen blogi. Muista kriittinen asenne, kun luet blogia, siinä olevia linkkejä tai kommentteja. Blogi on ensisijaisesti suunnattu ns. perusheteroille, eikä ole ns. sateenkaariväen halilaatikko.