lauantai 4. helmikuuta 2017

Väliaikaistietoutta: Terveisiä perslävestä

Hyvää päivää, rakkaat lukijat.
Pahoittelen jonkin aikaa jatkunutta blogin laiminlyömistä. Olen tosiaan yhä reissussa ja en aio palata toistaiseksi. Lopetin yhdessä kohtaa kokonaan blogosfäärin ja uutisten seuraamisen, sillä se alkoi viedä todella paljon huomiotani ja henkistä jaksamista kaikelta muulta. Huomasin, että mieleni askarteli jatkuvasti koto-Suomen asioissa ja en keskittynyt sen hetkiseen ympäristööni lainkaan. Tulin kuitenkin tänne maailmalle tutustumaan vieraisiin paikkoihin ja ottamaan irtioton Suomen arjesta ja Suomen asioista, joten päätin sitten kerralla irtautua netistä lähes kokonaan ja keskittyä siihen, mitä nenäni eteen ilmaantui. Ennen tälle matkalle lähtöäni koin Suomessa burn-outin ja jouduin kutakuinkin vuosi takaperin yli kuukaudeksi saikulle duunista, kunnes tein päätöksen lopettaa kokonaan ja lähteä lätkimään maailmalle. Henkinen jaksamiseni oli hyvin vähissä ja ne vähätkin voimat kuluivat hyvin helposti ja pikkuasioilla loppuun. Olen jo pitemmän aikaa kärsinyt aivosumusta. Minun on hyvin vaikeaa saada ajatuksiani kokoon ja kirjoitettua juttuja, vaikka ideoita on tuhatmäärin (niinkuin aina).

Päädyin mutkan kautta tänne maailman persläpeen. Olen nyt ollut toista viikkoa paikassa, josta en malta odottaa pääseväni hemmettiin. Jo edellisessä maassa tästä koko matkustamisesta alkoi mennä hohto ja huomasinkin toivovani koko ajan hartaammin, että olisin Suomessa. Sitä sanotaan, että matkoilla oppii kotimaastaan enemmän kuin siitä uudesta maasta ja ainakin minun kohdallani se pitää 100% paikkaansa. Täällä ihan oikeasti oppii arvostamaan Suomea ihan uudella tavalla. Koska ajatukseni sitten palasivat takaisin Suomeen ja tässä viimeaikoina voimani ovat selvästi palailleet, niin tein paluun blogosfääriin ja uutisten pariin ja aloin jälleen seurata Suomen asioita, tällä kertaa vähän uudella asenteella. Puhaltelen tässä pikkuhiljaa blogin jälleen käyntiin ja julkaisen kommenttinne, jotka ovat jääneet roikkumaan.

En kuitenkaan ole toistaiseksi palaamassa Suomeen ellei asiat mene ihan vituralleen. Kuuntelin nimittäin muiden bäkpäkkereiden juttuja ja vaihdoin suunnitelmia lennosta heistä inspiroituneena. Sain määräaikaisen työviisumin toiselle puolen maailmaa ja viikon päästä on lento sinne onnea etsimään. Katsotaan miten käy.

Mites teillä kaikilla siellä Suomen päässä sujuu?

8 kommenttia:

  1. Kiva kuulla sinusta. Lisää odotellessa.

    Erkki

    VastaaPoista
  2. Missähän tämä Anus mundi mahtaa tarkasti ottaen sijaita?

    VastaaPoista
  3. Joo. Itse huomasin jo muutaman kuukauden-puolentoista mittaisten työkeikan jälkeen, että "poissa hyvä, kotona paras". Ja tunne vahvistui jatkossa. Tervetuloa takaisin tähän persläpeen, ei se ole parantunut yhtään, päinvastoin. Mutta silti. Kun täällä on kasvanut, Suomikin on kasvanut ihmiseen. Niin se vain toimii.

    VastaaPoista
  4. Erkki:
    Tänks. :3

    Qroquius Kad:
    Intian suunnalla ollaan.

    Yksi Turkkulaanen:
    Niinhän se on. Ja jokainen paikka maailmassa on omanlaisensa persläpi. Joka paikassa on omat juttunsa. Jotain on paremmin kuin Suomessa, mutta jotain muuta huonommin. Ei ole täydellistä paikkaa auringon alla.

    VastaaPoista
  5. jaksamisia sinne, minne lie. ehkä se on jossain aasiassa tämä kyseinen joku paikka. Ei näistä blogosfääreistä pidäkään ottaa mitään paineita. Netti kiinni viikoksi ja kirjoja lukemaan. Se on parasta lomaa. ei saa ottaa paineita turhanpäiväisistä asioista

    VastaaPoista
  6. Feyris:
    Näin on nännykät. Ja kiitos.

    VastaaPoista
  7. Wanha Ämmä5.2.2017 18.01

    Kiva kuulla että olet taas kuvioissa!

    VastaaPoista
  8. Wanha Ämmä:
    Kiva nähdä, että sinäkin olet yhä kuvioissa!

    VastaaPoista

Kommenteissa on sallittua repiä asioita kappaleiksi, esittää kärkkäitä mielipiteitä, kysellä ns. tyhmiä tai hyvinkin henkilökohtaisia juttuja. Kommenteissa saa myös suuttua ja minusta saa olla sitä mieltä, että olen täysi kusipää. Kommenttiosastolla on kuitenkin kiellettyä heittäytyä alakoululaiseksi tai raivopäiseksi apinaksi. Tämä on asiablogi eli pidetään keskustelu asiallisena. Mikäli olet sitä mieltä, että olen täysi kusipää, niin sinulla tulee kommentissasi olla jotain muutakin sanottavaa. Huutelu ei hyödytä mitään muuta kuin huutelijan huutelun halua. Kommenteissa on lisäksi syytä välttää kiroilua ja muuta alatyylistä kielenkäyttöä ja turhaa provokaatiota. Siitä, että mikä on loppupeleissä asiallista ja mikä ei, päätän minä. Trollaajat ja perseilijät saavat matkalipun banaanisaarille.