perjantai 23. syyskuuta 2016

Idän ihmeitä pällistelemässä

Olen nyt ollut Thaikuissa vähän yli viikon. Olen vieläkin ihan äimän käkenä kaikesta vilinästä täällä. Täällä kadut ovat todella sekavia ja alan vasta nyt sopeutua siihen karmeaan informaatiotulvaan, mihin törmään joka kerta, kun menen ulos. Kadut ovat aivan täynnä possea: ruokamyyjiä, taksikuskeja, krääsämyyjiä ym. ja kaupat, ravintolat, myymälät ym. ovat vierivieressä siten, että on vaikea nähdä, mistä yksi alkaa ja mihin se loppuu ja missä on jo seuraava myymälä. On varsinainen painajainen yrittää etsiä tuosta sekasotkusta jotakin tiettyä mestaa. Jalkakäytäviä ei ole, vaan joudut puikkelehtimaan ihmisten, moottoripyörien ja autojen seassa. Tämän vuoksi ihan lyhyidenkin välimatkojen käveleminen kestää todella kauan. Kadun ylittäminen kuumottaa joka kerta, vaikka en ole ekaa kertaa tällaisessa paikassa. Vietnam muutamia vuosia sitten oli vielä pahempi, sillä Vietnamissa kukaan ei noudata edes kaistamerkintöjä, vaan menevät ihan miten sattuu. Thaimaassa kaistamerkintöjä sentään noudatetaan.

Minusta tuntuu, että tunnit vuorokaudessa eivät riitä yhtään mihinkään. Pelkästään tämän pienen alueen, missä nyt olen, tutkimiseen menisi viikkoja. Koko kaupungin tutkimiseen ja syvälliseen ihmisiin tutustumiseen menisi kuukausia. En mitenkään ehdi tehdä kaikkea sitä, mitä olisin halunnut tehdä, vaan minun on tultava tänne myöhemmin uudestaan ja nimenomaan samaan paikkaan, ei uuteen paikkaan. Katsotaan, mitä kerkeän tutkia tässä parin kuukauden aikana. Uskon, että ehdin vain raapaista pintaa.

Ladyboyta on täällä todella paljon. Niitä on ihan oikeasti joka paikassa. Ladyboyden asema Thaimaassa viimeisen kymmenen vuoden aikana on ilmeisesti muuttunut, sillä katsomieni dokumenttien ja haastattelujen perusteella ladyboy ei yleensä saa mitään työtä (ladyboyden itsensä mukaan) ja siksi heistä niin moni päätyy myymään itseään. Tämä ei kuitenkaan ilmiselvästi pidä enää nykyään paikkaansa, sillä olen nähnyt ladyboyta kahviloiden ja ravintoloiden tarjoilijoina, hierojina, kaupan kassoina, kauppakeskuksen infopisteellä yms. eli heitä on kyllä kaikkialla töissä. Yritän saada noista ainakin yhden haastatteluun, toivottavasti viimeistään ensi kuussa, kun thaimaalaiset ystäväni tulevat Suomesta tänne ja lähden heidän mukaansa. Yksi heidän sukulaisensa on ladyboy. Minua erityisesti kiinnostavat thaimaalaiset transmiehet, sillä heistä ei kukaan puhu mitään ja heitä ei ainakaan täältä katukuvasta tunnista.

Olen tässä viikon aikana ehtinyt ihmettelemään lähinnä ruokakauppoja ja ravintoloita. Eräs brittituristi kertoi, että täällä on jossain kokonainen homokaupunginosa, mutta en ole ehtinyt vielä sinnekään. Aina, kun lähden jonnekin (edes lyhyen matkan päähän), niin saan siihen kulumaan koko päivän. Päivät vaan lentävät ohitse. Vinkkinä kaikille matkustajille siis: älkää hemmetissä tulko tänne viikoksi tai kahdeksi. Siitä tulee vain vihaiseksi. Täällä saa helposti aikaa kulumaan vain istumalla terassilla ja pällistelemällä menoa kadulla. Kaikki on uutta ja outoa. Olen sitä mieltä, että olen ollut liikkeessä aivan liikaa. Voisin vaan istua ja pällistellä enemmän. Sitä nuo brittituristitkin tekevät. Täällä on brittejä ihan hemmetisti. Ne istuvat aamusta iltaan baarin terassilla, juovat euron kaljaa ja syövät kolmen euron annoksia brittiruokaa. Brittisafkaa saa joka paikasta, myös ruokakaupoista. Pikkasen hatuttaa tämmöistä, joka nimenomaan haluaa thaikkusafkaa.

Uimaan en ole uskaltanut mennä, sillä en ole löytänyt uimakenkiä. Rantahiekka on täynnä kaikenlaista kamaa ja pelkään siellä olevan lasinsiruja. Löysin useita kuolleita meduusoita, joten todennäköisesti niitä on vedessä ja paljon. En halua ottaa riskiä, että astun sellaisen päälle paljain jaloin.

Yksi parhaista asioista täällä ovat hedelmät. Ne ovat todella hyviä ja helskutin halpoja. Ostin kolme pakettia valmiiksi leikattuja eksoottisia hedelmiä ja maksoi 2 euroa. Kokonaisina ostetut olisivat vielä halvempia, mutta minulla ei ole leikkuulautaa eikä kunnollista veistä, joten en viitsi alkaa niiden kanssa sähläämään, kun leikattuja saa niin halvalla.

Olen kuitenkin aika yllättynyt, miten länsimaistunut mesta tämä on. Ravintoloissa syödään haarukalla ja veitsellä (Vietnamissa en nähnyt mokomia kuin kerran), kahvia ja kahvidrinkkejä saa joka kahvilasta (kahvi on länsimainen juttu, aasialaiset ovat perinteisesti teenjuojia), kaikkialla on myynnissä samaa tavaraa kuin Suomessa ja ruokakaupat ovat täynnä länsimaista ruokaa ja länsimaisia tuotemerkkejä. Olen suuri aasialaisten perinteisten jälkiruokien ystävä, mutta minulla on ollut oikeasti vaikeuksia löytää niitä täältä, sillä kaikkialla on croisantteja ja länsimaisten suklaatehtaiden tuotteita. Hauskin kokemus oli H&M-myymälä eräässä erittäin kalliissa ostoskeskuksessa. Siellä oli täysin samoja vaatteita kuin Suomessa ja hinnat olivat myös samat kuin Suomessa. Paikallisessa hintatasossa H&M on siis hyvin kallis kauppa. Muovisen H&M-takin hinnalla saan teetettyä takin käsityönä vaatturilla.

Unohdin kokonaan, että Suomessa on nyt kylmä ja kohta alkaa talvi. Täällä aika on ihan pysähtynyt. Kaupat ovat auki 24h ja mitään pyhäpäiviä ei ole olemassakaan. Juuri nyt tuntuu, että en halua kotiin ollenkaan. Suomessa asiat näyttävät menevän vaan hullummiksi koko ajan. Täällä myydään viisumeita joka paikassa, myös oleskelulupia. Eräs britti väitti, että saat oleskeluluvan jos vaan kykenet maksamaan vaaditun rahasumman. Täällä on kaikki kaupan, myös ihmiset. Thaimaalainen ystäväni myös väittää, että täältä saa työtä helposti, vaikka ei osaisi thaikieltä. Täältä turistialueelta varmaan saisinkin, koska puhun englantia. Paikalliset puhuvat todella huonoa englantia ja turistit (joita täällä on pilvin pimein) eivät puhu sanaakaan thaikieltä. Kaikki puhuvat koko ajan, että en minä täältä kotiin lähde, koska menen jonkun paikallisen muijan kanssa naimisiin. Pitäisin sitä epätodennäköisenä, sillä preferoin ehdottomasti eurooppalaisia naisia. Minulla on aiempaa kokemusta seurustelusta vieraan kulttuurin henkilön kanssa ja kyseessä sentään oli suomalaistunut henkilö. Nämä täällä asuvat tyypit ovat ihan täysiä thaimaalaisia ja he eivät tiedä Suomesta tai Euroopasta välttämättä yhtään mitään. Pidän heidät mielelläni kädenmitan päässä. Mutta sitä vastaan minulla ei ole mitään, että lyöttäydyn yhteen jonkun täällä hengailevan eurooppalaisen tai amerikkalaisen kanssa.

Huhheijaa. Vaikea keskittya yhtään mihinkään. Ihan liikaa vilistää asioita päässä.

3 kommenttia:

  1. kuulostaa päiväni murmelina-meiningiltä, aina sama säätila, aina sama hulina, kaupat aina auki, samat brittituristit kaljalla...vankina ajassa.. saattas olla mielenkiintonen kokemus. Niin hyvä matkakertomus että thaikkula kyllä menee 100 things to do before you die-listalle :)

    VastaaPoista
  2. Jännää, että menit juuri Thaimaahan. Luulin, että paljon eksoottisemmat alueet kuten vaikkapa Nauru, Angola tai sellaiset kiinnostaisivat sinua.

    VastaaPoista
  3. Minua kiinnostaa moni paikka. Jostain piti aloittaa.

    VastaaPoista

Kommenteissa on sallittua repiä asioita kappaleiksi, esittää kärkkäitä mielipiteitä, kysellä ns. tyhmiä tai hyvinkin henkilökohtaisia juttuja. Kommenteissa saa myös suuttua ja minusta saa olla sitä mieltä, että olen täysi kusipää. Kommenttiosastolla on kuitenkin kiellettyä heittäytyä alakoululaiseksi tai raivopäiseksi apinaksi. Tämä on asiablogi eli pidetään keskustelu asiallisena. Mikäli olet sitä mieltä, että olen täysi kusipää, niin sinulla tulee kommentissasi olla jotain muutakin sanottavaa. Huutelu ei hyödytä mitään muuta kuin huutelijan huutelun halua. Kommenteissa on lisäksi syytä välttää kiroilua ja muuta alatyylistä kielenkäyttöä ja turhaa provokaatiota. Siitä, että mikä on loppupeleissä asiallista ja mikä ei, päätän minä. Trollaajat ja perseilijät saavat matkalipun banaanisaarille.