keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Naisen oikeus olla ei-nainen

Ruukinmatruuna ihmettelee blogissaan, että miksi naisjärjestöt eivät puolusta lapsia.

Olen entinen sateenkaari-ihminen. Olen koko nuoren aikuisikäni liikkunut erilaisissa enemmän tai vähemmän epämääräisissä sateenkaariutta sivuavissa piireissä. Näissä piireissä tapaa kaikennäköistä porukkaa. Yksi porukka on genderqueerit. Genderqueer on transsukupuolisuutta laimeampi sukupuoli-identiteetin häiriö, jossa henkilö ei koe fyysistä sukupuolta oikein omakseen, mutta eipä vastakkaistakaan. Hän juuttuu sukupuolten välimaastoon. Jostakin syystä 100% kohtaamistani genderqueereistä on ollut naiskroppaisia. Heille on tyypillistä kokea eriasteista inhoa tai vihaa kehonsa osia sekä naissukupuoliroolia kohtaan. Heistä moni haluaisi muuttaa etunimensä ei-naisennimeksi sekä käydä leikkauksessa, missä heiltä poistettaisiin rinnat ja sisäiset sukuelimet. Eli he haluaisivat olla rinnattomia ja steriilejä.

Teoriani on, että iso osa feministeistä, erityisesti niistä näkyvimmistä ja äänekkäimmistä, on genderqueerejä ilman, että he välttämättä tajuavat sitä. Siksi he hyökkäävät naiseutta vastaan. Heidän intressinsä ja tavoitteensa ei ole ajaa naisten ja naiseuden asiaa, lasten ja perheiden asiasta puhumattakaan. Heidän tavoitteensa on ajaa naisen oikeutta olla ei-nainen. Tämä tietysti pitää sisällään naisen oikeuden olla ei-äiti.

Tämä ajatus oikeudesta olla ei-nainen on levinnyt todella laajalle ja se on jo nyt iskostettu tavallisten naisten päihin. Kokonainen naisten sukupolvi on jo myrkytetty. Tuloksena on yhteiskunta täynnä täysin pallohukkaisia nuoria naisia, jotka on aivopesty ja ehdollistettu reagoimaan negatiivisesti kaikkeen, mikä perinteisesti liittyy naiseuteen. Moni nuori mieskin on huomannut tämän ja suhtautuu naisiin misogynistisesti. Itsekin vältän naisia tietoisesti, sillä heistä valtaosa on vaan yksinkertaisesti sekaisin. Valtaosa naisista haluaisi perinteisen miehekkään miehen, joka näyttää kaapin paikan, ja olla tämän miehen vietävissä, mutta sitten he kuitenkin yrittävät olla Vahvoja Itsenäisiä Naisia samanaikaisesti. Lopputulos on silkkaa henkistä sekameteliä ja itsepetosta.

On jännä huomata, että nykyään on mahdotonta määritellä, että mistä feminismi alkaa ja mihin se loppuu. Monissa blogeissa käytetään sanaa "feministit" sellaisissa asiayhteyksissä, missä minä olisin käyttänyt sanaa "sateenkaariväki" tai "suvakit". Asia taitaakin nyt olla niin, että näitä ei voi enää erotella toisistaan. Sateenkaari-ideologia ja feminismi ovat nivoutuneet yhdeksi köydeksi. Varsinkin, kun tähän köyteen ovat vielä erottamattomasti nivoutuneet ateismi, hedonismi ja misantropia on köydestä tullut riittävän vahva hirttämään koko sivilisaation.

Emme voi enää puhua feminismistä ja sateenkaariudesta erillisinä asioina. Ne ovat sama asia. Porukasta voitaisiin selvyyden vuoksi ruveta käyttämään uutta termiä. Ehdotan Looney Partya, jonka suomennoksena toimisi tärähtäneistö.

Ohessa ottamani screencap eräästä nettikeskustelusta:


(Tässä puhutaan Vihreistä, mutta pätee kyllä moneen ihan puolueesta riippumatta.)
Hyvät naiset ja herrat, joko uskotte, miten saatanan sairaan sakin olemme päästäneet tämän maan johtoon? Tähän ei enää auta muu kuin vallankumous. Tuon porukan kanssa ei keskustella. Kunpa tarpeeksi moni ymmärtäisi tämän.

Lopuksi vielä kuva, joka kertoo todella paljon nykymaailman henkisestä ilmapiiristä:

2 kommenttia:

  1. Kirjoitat asioista, joihin en ole koskaan törmännyt. Todella mielenkiintoista päästä kurkistamaan uuteen maailmaan, kiitos siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, jos onnistun jonkun maailmankuvaa laajentamaan. :)

      Poista

Kommenteissa on sallittua repiä asioita kappaleiksi, esittää kärkkäitä mielipiteitä, kysellä ns. tyhmiä tai hyvinkin henkilökohtaisia juttuja. Kommenteissa saa myös suuttua ja minusta saa olla sitä mieltä, että olen täysi kusipää. Kommenttiosastolla on kuitenkin kiellettyä heittäytyä alakoululaiseksi tai raivopäiseksi apinaksi. Tämä on asiablogi eli pidetään keskustelu asiallisena. Mikäli olet sitä mieltä, että olen täysi kusipää, niin sinulla tulee kommentissasi olla jotain muutakin sanottavaa. Huutelu ei hyödytä mitään muuta kuin huutelijan huutelun halua. Kommenteissa on lisäksi syytä välttää kiroilua ja muuta alatyylistä kielenkäyttöä ja turhaa provokaatiota. Siitä, että mikä on loppupeleissä asiallista ja mikä ei, päätän minä. Trollaajat ja perseilijät saavat matkalipun banaanisaarille.